Standardeja

Standardit ja niiden vertailu
Kiiniketarvikealalla on käytössä standardeja, jotka on esitelty alempana. Yleisimmin ovat käytössä DIN- ja ISO-standardit.
Standardeilla määritellään tuotteelle asetettavat vähimmäisvaatimukset kuten mittavaihtelu (toleranssi), mekaaniset ominaisuudet sekä laatu (materiaali, pinta, pinnoite). Kiinnikkeiden kolme tärkeintä toleranssivaatimusta ovat:
- toimivuus vaaditulla tavalla
- yhteensopivuus laitekokoonpanossa
- vaihtokelpoisuus mm. huoltojen yhteydessä
Kierteiden mitoituksessa toleranssissa otetaan huomioon kierteen nousu, nimellismitta, sisämitta sekä välys. Ruuvikierteen toleranssi on negatiivinen. Mutterikierteen toleranssi on positiivinen. Negatiivinen ja positiivinen toleranssi sisältävät riittävän välyksen ajatellen esim. kiinnikkeen pintakäsittelyä.
Kiinnikkeiden mekaaniset ominaisuudet ja laatu ovat riippuvaisia käyttötarkoituksesta ja käyttökohteesta. Kiinnikkeiden kovuudet ovat yleisimmin 4.6, 8.8 (8-luja), 10.9 (10-luja) ja 12.9. Yleisimmin käytössä on 8.8-kovuusluokkan kiinnikkeet. Valintaan ratkaisevia tekijöitä ovat mm. murtolujuus, venymälujuus, lämmönkesto, kylmyydenkesto ja kulutuskestävyys.
Käytettävä pinnoite valitaan käyttökohteen mukaan. Valintaan ratkaisevia yleisimpiä tekijöitä ovat käyttökohde, näyttävyys, ruosteen kesto ja happojen kestävyys. Yleisin käytetty pinnoite on sähkösinkitty (ZN) kiinnike. Kuumasinkitty (KS/HG) käytetään yleisimmin ulkotiloissa joissa ne ovat alttita säävaihteluille sekä suolaisessa ilmanalassa kuten laiturirakenteissa. Musta- ja keltapassivoidut pinnoitteet ovat poistuneet markkinoilta EU:n tiukentujen normien johdosta.
Ruostumatomasta (A2) ja haponkestävästä (A4) materiaalista valmistetut kiinnikkeet ovat tarkoitettu kohteisiin, jossa ollaan tekemisissä ulkoilman, suolan, veden, polttoaineiden, kaasujen tai happojen kanssa.

Standardit.

DIN
Saksan kansallinen standardi. DIN-numerot ovat voimassa tuotteille, joille ei ole ISO-EN-Standardia.

ISO
Kansainvälinen standardi. ISO-standardi muodostuu DIN-standardista pääsääntöisesti. Vanhat DIN-standardit on muutettu ISO-standardeiksi.

DIN ISO
Saksan kansallinen standardi. ISO-numerointi on otettu käyttöön muuttumattomina DIN ISO standardissa.

EN
Eurooppalainen standardi. ISO- standardit on otettu muuttumattomina käyttöön EN-standardeissa. Poikkeuksia on vähän. Jos EN-standardi eroaa ISO-standardista, käytetään aina EN-standardia.

DIN EN
Saksan kansallinen standardi EN-standardista. Jos EN-Standardi eroaa ISO-standardista, käytetään EN-standardia.

EN ISO
Eurooppalainen standardi. EN- ja ISO-numerot ovat identtisiä. Poikkeustapauksissa määrittely tehdään ISO-standardin mukaan.

DIN EN ISO
Saksan kansallinen standardi EN ISO-standardista. Määrittely ISO-standardin mukaan.

SFS
Suomen kansallinen standardi. Kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien soveltaminen edelläesitettyjen standardien mukaan.